Taru sormusten herrasta innoitti Pölyttäjäpolkuihin

Mitä yhteistä on Taru sormusten herrasta -elokuvasarjalla ja pölyttäjillä? No, ainakin Gondorin varoitustulien syttyminen ja niiden näkyminen vuorenhuipulta toiselle voi kirvoittaa ideoita pölyttäjien elinolosuhteiden parantamiseksi! Näin kertoo Juho Jäppinen, Pölyttäjäpolut-projektin aktiivi, joka on ollut mukana kehittämässä ja tekemässä projektia aina sen alkumetreiltä asti.

”Gondorin varoitustulien sytyttäminen ja niiden näkyminen vuorenhuipulta toiselle toi mieleen ajatuksen kuinka hienoa olisi, jos kaupunkiympäristössä elävillä pölyttäjillä olisi istutuksia, joita pitkin nämä voisivat liikkua kaupunkitilassa niin sanotusti kukasta kukkaan. Nykyisellään kaupungeissa saattaa olla pahimmillaan korttelikaupalla alueita, joissa ei ole juuri kasvistoa pienten nurmikkoplänttien ja yksittäisten pensaiden ja puiden lisäksi”, Juho tiivistää pölyttäjäpolun tehtävän. 

Jyväskylän Steinerkoulu ei ole ainutlaatuinen pölyttäjäpolkuineen. Maailmalla on käynnistynyt viime vuosina useampiakin hankkeita ja projekteja, joissa pyritään edistämään pölyttäjien elinoloja sekä useita hankkeita, jotka liittyvät ajatukseen esimerkiksi kaupunkiviljelyn kautta. Viimeisimpiä suurempia kampanjoita Suomessa ovat maa- ja metsätalousministeriön Hyönteishotellit2020-kampanja käynnistyi huhtikuussa ja jatkuu edelleen. Samaan aikaan käynnistyi elokuun lopulla päättyvä YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja.

”Samalla nämä ajatukset ovat tulossa osaksi esimerkiksi kaupunkien toimintaa, kun yhä useammassa kaupungissa on alettu pohtimaan ja toteuttamaankin esimerkiksi nurmialueiden muuttamista kedoiksi ja niityiksi. Tällainen on hienoa kehitystä, jota soisi tapahtuvan paljon enemmänkin”, Juho toteaa.

Korona toi lisää haasteita

Alun perin Pölyttäjäpolut-projektin ajatuksena oli haastaa kaikkia pystyttämään pölyttäjäpysäkkejä kotipihoihinsa, myöhemmin haasteen kohteiksi valikoituvat koulut tehtävänään toteuttaa erilaisia kukkaistuksia.

 ”Korona sotki kuitenkin suunnitelmat sulkiessaan koulut. Pyysimme koululaisia maalaamaan tai piirtämään omia kotiympäristöjään pölyttäjäpysäkkien keskellä, eli miltä heidän kotinsa voisi näyttää kesällä kukkien ympäröimänä. Saimmekin mukavia teoksia eri ikäisiltä oppilailta,” Juho kertoo.

Pölyttäjäpolut on käynnistänyt leikkimielisen Suomen korkein auringonkukka -kilpailun, jossa haetaan tulevana syksynä nimensä mukaisesti Suomen korkeinta auringonkukkaa. Ajatuksena on saada ihmiset innostumaan kukkien kasvattamisesta, ja näin myös hyödyttää pölyttäjiä.

Oppilaat ovat innolla mukana

”Oppilaiden innostus ja tietoisuus on ollut jotenkin käsin kosketeltavaa. Kun koulut olivat vielä auki, ihan alaluokilta asti on myös tullut ulkohommissa paljon ideoita ja ajatuksia, miten koulujen ympäristöä ja pölyttäjien elinoloja voisi parantaa. Pienimmät oppilaat haravoivat oksia nurmikolta, ja ilmoittivat, että he haluavat rakentaa näistä oksista hyönteishotelleja koululle. Mahtavaa aloitteellisuutta ja hetkeen tarttumista”, Juho iloitsee.

Isommat kampanjat, kuten maa- ja metsätalousministeriön Hyönteishotellit2020-kampanja ja Yle Luonnon Pelasta pörriäinen, näkyvät hienosti arjen tekemisessä. Pölyttäjäpolkujen tiimoilta kakkosluokkalaiset laittoivat itämään auringonkukkia sekä pihamaalle, että kaikille oppilaille kotiin jaettavaksi kevään päätteeksi. Näin oppilaat pääsevät seuraamaan oman auringonkukkansa kasvua kesän ajan ja mittailemaan sitten syksyllä.

Pölyttäjäpolut lisäävät hyvinvointia

”Nyt koronakesänä pölyttäjäpysäkkien merkitys hyvinvoinnille näkyy erityisen hyvin. Ihmisten viihtyminen pihoillaan kukkaistutusten äärellä nauttimassa luonnosta on korostuneen tärkeää, koska muutoin tavanomaisia vapauksia on rajoitettu. Samoin esimerkiksi puistoalueiden istutukset tuovat suurta iloa kaupunkilaisille puhumattakaan luonnon omasta tarjonnasta. Voisi ajatella, että jokainen kukka kantaa tässä ajassa kohden tulevaisuutta”, Juho tuumailee. 

Hieman konkreettisemmalla tasolla ihmisten hyvinvoinnin tiedetään lisääntyvän piha-askareissa. Huumorilla voidaan puhua ‘sormet mullassa’ -terapiasta, jossa mikrobiologisella tasolla ihmisten terveys kohentuu. Tällaisesta toiminnasta on erityisesti hyötyä lapsille, joiden mikrobikanta on kehittymässä. Ikäihmisille pihalla puuhastelu tai vain kukkamaan elämän seuraaminen tuo arkeen ulkoilua sekä vaihtelua ja näiden lisäksi hyödyllistä liikettä ja liikuntaa. 

”Toisaalta positiivinen työ oman ympäristön parantamiseksi on todettu parhaaksi lääkkeeksi myös ilmastoahdistukselle. Pölyttäjäpoluilla kynnys oman elinympäristön parantamiseen ollaan pyritty laittamaan mahdollisimman matalalle. Alkuinnostuksen saatuaan ihminen voi sitten tarttua jo myös isoimpiin haasteisiin”, Juho sanoo.

Ihminen tarvitsee luonnon monimuotoisuutta

”Suhteeni luontoon on hyvin rationaalinen. Ilman monimuotoista luontoa ei ole ihmistä ja tällä hetkellä ihminen on monimuotoisen luonnon merkittävin uhka. Toisaalta viime aikoina on herännyt tietoisuus tilanteesta ja käynnistynyt paljon erilaisia hankkeita tilanteen parantamiseksi. Tykkään ajatuksesta, että vaikka ihminen on itsensä aikamoiseen allikkoon ajanut, ihminen voi myös vielä muuttaa vankkurin suuntaa. Jokainen teko luonnon hyväksi parantaa myös omia elinolojamme ja -mahdollisuuksiamme”, Juho kuvaa omaa suhdettaan luontoon.

Projektin yksi tavoite on saavutettu, jos erilaiset kukkaistutukset ja -ympäristöt olisivat erottamaton osa suomalaisten kaupunkien ja kaupunkilaisten elämää jo lähitulevaisuudessa. Kun monimuotoinen luonto on osa kaupunkilaistenkin arkea, se alkaa kiinnostaa laajemminkin ja valmiudet tulevaisuuden Suomen kehittämiseen kasvavat.  

Pölyttäjäpolut ideoitiin Jyväskylän Steinerkoululla

Pölyttäjäpolut-idea syntyi keväällä 2019 Jyväskylän Steinerkoululla. Pölyttäjäpolut koostuvat yksittäisistä pölyttäjäpysäkeistä: kukkaistutuksista, kukkaniityistä tai –kedoista. Jos katsoisimme pölyttäjäpolkuja linnun näkökulmassa, näkisimme eräänlaisia kukkivia käytäviä, joita pitkin pölyttäjät voivat kulkea kukasta kukkaan, pihasta pihaan ja korttelista kortteliin kaupungeissa ja lähiöissä.

Pölyttäjäpolkujen tarkoituksena on lisätä luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä ja muissa rakennetuissa ympäristöissä tavoin, joita kaikki voivat halutessaan helposti toteuttaa. Projektilla pyritään tekemään erilaiset kukkaistutukset ja –ympäristöt erottamattomaksi osaksi suomalaisia kaupunkeja ja suomalaisten elämää.

Kuka tahansa voi omalta osaltaan pitää huolta pölyttäjien elinolosuhteiden parantamisesta, mutta samalla myös oman elinympäristön viihtyisyyden kohentamisesta niinkin vähäisellä vaivalla, kuin kukkien ja muiden kasvien istuttamisella ja hoitamisella. Pölyttäjäpysäkeille voi lisäksi rakentaa hyönteishotelleja tai vaikkapa vesipisteitä.

Kuten Juho sanoo, kuka tahansa voi pitää huolta ympäristöstä ja pölyttäjistä. Me kaikki.

Kuva: Lyyti Kynsijärvi